Lueskelen juuri kirjaa Dialogi - Avain innovatiivisuuteen, Jorma Heikkilä - Kristiina Heikkilä, WSOY, ja jo vuodelta 2001, ja sivuilla 38-39 kirjoitetaan juuri siitä miksi yhteisöllinen toiminta työyhteisössä ei onnistu: "Kaikesta päätellen kukaan ei ole huolehtinut siitä, että tiimeiksi nimitetyillä ryhmillä olisi ollut valmiuksia toimia yhteisen näkemyksen tuottajina" . Siis niin yksinkertaista se on!
Ja aivan sama pätee myös näihin meidän ryhmätöihimme.
Luulin jo olevani aivan kahjo, kun vaadin ääneen, että opiskelijoiden opiskelua on ohjattava.
Miten ihmeessä me nyt yhdessä opiskelemme uutta ja tuotamme innovatiivisia ratkaisuja ja kehitämme työmenetelmiä, jos emme tiedä edes että miten pitää toimia?
Missä ja milloin ihminen oppii yhteisölliseen työskentelyyn? Miten voi innovoida tiimiläisen kanssa josta ei näy eikä kuulu mitään?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti